Blogihaaste: 4/7 Ilo.

Tähän tekstiin annan kaiken iloni!

Rakastan Aurinkoa ja iloitsen lumesta. Ensilumi... Se on aina sama juttu joka vuosi. Saa lukea Facebookin seinältä ja kuunnella marinaa kaverilta sun toiselta siitä, kuinka ällöttävää ja ikävää lumi on. Minusta se on edelleen kaunista, ja lumihankeen heittäytyminen milloin hyvänsä on IHANAA. Koska se saa minut tuntemaan itseni jälleen iloiseksi lapseksi, joka ilakoi lumessa. Tässä vaiheessa voin vielä sanoa, että talvi on minun vuodenaikani. Ja come on!! Talvella on joulu, uusi vuosi... ;)

Minua on siunattu kolmella asialla, jotka olen kääntänyt "aikuisempana" hyväksi asiaksi. Hymykuopat.... "Isäs ja äitis teki sitä kun sinut sai", "Oot imeny pentuna kaurapuuroo pillillä"... Jep. Tätä nykyä kun lähden kaupungille tai kauppaan, katson peiliin, vedän imelän hymyn naamaan ja näen kauniit kuopat huulten vieressä. Olen vain tällainen, syntynyt iloiseksi. Jos niitä kuoppia ei ymmärrä, niistä tekee pilkkaa. Toinen kiroukseni on ollut aina hiusteni väri. "Mitä blondi teki kun..." "No sie oot vaan niin blondi!" "Ainii, ethän sä voi tajuta kun oot blondi..." Hahhaa! Maailmassa on paljon vaikutusvaltaisia ihmisiä, jotka ovat, yllätysyllätys... BLONDEJA! Ja siitäpä virtaa saaneena osaan iloita iloisen värisistä hiuksistani. (Ja jos värjään hiuksiani mustaksi vielä jatkossa, niin olen taas hakoteillä.) Niin. Se kolmas ilon aihe... nimeni. Kirsi Marja. Kirsikka. Ei se enää pahalta tunnu, vaikka edelleenkään en syö kirsikoita, sillä ne ovat pahoja. Mutta ilokseni olen ostanut itselleni Kirsikka-korvikset, jotka ovat kieltämättä herkullisen näköiset. ;)

Omaan luonteeseeni perin hyvin tutustuneena voin todeta olevani pohjimmiltani iloinen ihminen. Iloitsen pienistä ja suurista asioista, joskus vähän liiankin aikaisin. Olen Optimisti. Pistän bileet pystyyn mielessäni, jos joku näyttää vähänkin valoa tunnelin päässä. En usko että se on mitenkään huono asia, sillä optimismi on tapa jaksaa elämässä eteenpäin. Joskus minulle jopa saatetaan nauraa, kun ilakoin... Esimerkkinä toimii hyvin tämän hetkinen työnhakuni. Menen jokaiseen haastatteluun asenteella "tämä työ sopii minulle, ja minä sille." :) Iloinenkin luonne lannistuu, ja sanotaan, että pessimisti ei pety, mutta optimisti osaa iloita jo etukäteen. 

Omassa päivittäisessä rutiinissani minulle iloa tuo peppua heiluttava hörökorva, mieheni suudelma, kylmät kädet selässä ja kaksi kuppia kahvia kutimien ohessa. 

Bongasin Spotifya selaillessani vanhan tuttavuuden. Melko iloinen: MIKA - Happy Ending ;)

© Pav3
<3 K


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Neulottu bolero

Kalpa-fanin villasukat

Pinkit makkarasukat kiertoon